Kevätkokouksen 27.3. päätöksiä

Piirihallitus sai synninpäästön 27.3. Ouluun kokoontuneelta piirin kevätkokoukselta. Tilit oli hoidettu asianmukaisesti ja toiminta oli kirjattu toimintakertomukseen totuudenmukaisesti. Asiaa puolsivat myös toiminnantarkastajat. Hyvin ja sääntöjen mukaan hoidetut asiat on helppo nuijia pöytään ja myöntää tili- ja vastuuvapaus. Näin kokous myös teki yksimielisesti.

Suunnitelmissa koulutusta ja kilpailutoimintaa

Keskustelua käytiinkin lähinnä tulevista asioista, joita alkaneena vuonnakin riittää.  Alku näyttää hyvältä, sillä Haukiputaalla 25.-26.5. toteutettavalle kuorokurssille on runsaasti tulijoita. Ilmoittautuneita on jo yli neljäkymmentä, josta voi päätellä, että yhdessä laulaminen kiinnostaa ja halua uuden oppimiseen on.  Yhteistyö lappilaisten kanssa jatkuu syksyn järjestökurssilla. Kurssi toteutetaan Oulussa ja sen toteuttamista helpotta liiton myöntämä avustus. Myös syksyllä toteutettavaksi suunniteltu Paas poiketen-koulutus on maksuton. Kiinnostusta olisi myös uuden tulokkaan Curlingpelin tuomarikurssille. Piiri on hankkinut tarvittavat pelivälineet ja myös parilla yhdistyksellä on curling-harrastusta ja toiminta käynnissä. Mikäli harrastus laajenee, on tavoitteena käynnistää myös kilpailutoiminta.

Kilpailutoiminnassa eniten askarrutti maaliskuun alussa toteutettavaksi suunnitellun bocciaturnauksen siirtyminen. Kahdenkymmenen joukkueen turnauksen  järjestäminen vaatii isot tilat ja riittävästi aikaa, joka nykyisen salitilanteen aikana on haasteellista.  Harkinnassa on kisojen jakaminen kahdelle paikkakunnalle mahdollisesti Ouluun ja Ylivieskaan  ja mikäli kesäpäivät saadaan järjestymään, niin ehkä joiltain osin niiden yhteyteen.

Kaikkien toimintojen suunnittelua ja valmistelua jatkaa työvaliokunta ja tarkempia tietoja on luvassa sitten kun toteuttajat ja tarkemmat ajat ja paikat on selvillä.

Tarvitaan uusia Ideoita jäsenhankintaan

Kokous pohti  myös jäsenhankintaan liittyviä asioita. Jäsenistö vanhenee ja uusia jäseniä on vaikea saada kiinnostumaan aktiivitoiminnasta ja vastuunkantoon toiminnan pyörittämisestä. Piirin suurimmassa yhdistyksessä Oulun Eläkkeensaajissa kasvua on saatu erilaisia harrastusmuotoja ideoimalla ja lisäämällä. Viime vuonna kasvu oli 60 uutta jäsentä, jota voi pitää merkittävänä. Hankalampaa uusien jäsenten hankinta on pienillä ja asukasmäärältään kutistuvilla paikkakunnilla ja näiden yhdistyksillä. Sama ongelma, jos se nyt yhtään lohduttaa,  tuntuu olevan myös muilla eläkeläisjärjestöillä.

Digiaikaan siirtyminen eriarvoistaa

Lopuksi kokous pohti digitaalista yhteiskunnasta syrjäytymistä, joka koskettaa valtaosaa meitä ikääntyviä kansalaisia.  Kunnat, hyvinvointialueet ja valtion viranomaiset ovat siirtymässä digitaaliseen viestintään tämän kevään aikana.  Pankeilla ei juuri muuta palvelua enää olekaan. Vaikka meille vakuutetaan, että suoranaista pakkoa siirtymiselle ei ole, tulevat muut vaihtoehdot tulevaisuudessa väistymään.  On arvioitu, että Suomessa on kokonaan vailla digitaitoja n. 300.000 kansalaista ja kaikkiaan n. 600.000 ei pysty itsenäisesti asioimaan sähköisesti.  Tämä ryhmä koostuu pääosin meistä eläkeikäisitä, siis n. viidettä osaa suomalaisista aikuisista.

Kysymys kuuluukin, miten me puuttuvilla laitteilla ja heikoilla digitaidoilla saamme tarvittavat palvelumme?  Kuka hankkii ja kustantaa meille usein pienillä eläkkeillä ja heikolla perusturvalla eläville viestintään ja palveluihin tarvittavat välineet ja yhteydet? Laitteet eivät myöskään toimi itsekseen, vaan  tarvitaan koulutusta ja opastusta. Kuka sitä järjestää ja kuka sen maksaa? Miten huolehditaan sellaisten henkilöiden palvelujen järjestämisestä, jotka eivät erilaisten terveysongelmien tai liikuntaesteiden vuoksi niitä pysty käyttämään? Avoimia ja vastausta vaativia kysymyksiä on paljon.

Tilanne johtaa väistämättä voimakkaaseen polarisoitumiseen, siis ihmisten väliseen eriarvoistumiseen. Ne jotka ovat taloudellisesti hyvinvoivia, koulutettuja ja digitaitoisia hyötyvät uudistuksesta. Meille muille digiaikaan siirtyminen hankaloittaa elämää, se on muuttunut palvelujen etsimiseksi  ja meistä on tullut  järjestelmien palvelijoita. Taitamattomina meitä syytetään, vähätellään, alistetaan, kyykytetään, ja juoksutetaan paikasta toiseen. Tulevaisuus ei siis näytä kovin aurinkoiselta.

Kokouksen mielestä ongelma on vakava ja siihen on puututtava. Työvaliokunnan tehtäväksi jäi asian julkistamistapa ja ratkaisumenetelmien etsintä, joilla digiongelmiin saisi helpotusta.  PL